Vuorten kivitetty laki, vain pilvi
rakastaa sumuisena ja kylmänä,
helppo kesäsade ei ole alaston.
Sade haihtuu lehden synnyttyä ruodituksi,
kateuden välkkyessä rikkaruohona,
kaipaus vain peite, lukittuna
vuoren liikkumattomuuteen
pilven haparointiin
Kun koskee vuorta
pilvi valuu alas sivuun vuoren rinnettä,
sade puhdistaa kesää
ihmisyys on mahdollista
rikkaruohon turhuudella
*******************************************
Runotorstai haastaa kiinalaisella sananlaskulla. Haaste on 148.
"Ellei vuorilla ole suuria puita, leikkivät rikkaruohot kuningasta."
sunnuntai 15. marraskuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
pidin
Ilona Tammi: Kiitos,
Luin tätä ensin luonnonkuvauksena vuoren tai tunturin laesta, kun jostain syystä minun on vaikea ajatella vertauskuvilla. "Vuorten kivitetty laki, vain pilvi rakastaa sumuisena ja kylmänä" kolahti täböllä. Olen kivunnut monen tunturin laelle ja parin ihan oikean vuoren ylärinteille, ja muistot tulvahtivat mieleen.
Sitten tämä muuttui yksiselitteisesti metaforaksi ihmisyydestä. En tavoittanut sitä, mutta syynä oli varmaan se, että omat kokemukseni huusivat niin kovaa etten enää kuullut runoa niiden läpi. Yritän uudelleen joskus myöhemmin. Joka tapauksessa teit minuun vaikutuksen.
Mudzahir: Joskus jokin teksti tuo miltei raa`asti muistoja mieleen. Tuntureissa on tietty ääni, minusta ne humisevat.
Hyvä ajatuksen kuvaus siitä miten silmässä näkee.
Oh-show-tah hoi-ne-ne: Kiitos vain, tuntureissa on jotain ikiaikaista.
Lähetä kommentti