Miksi vetää virtaa suoraksi?

Minä en tahdo tehdä tätä? Tähän asti olen tätä halunnut, että kaipaisit minua, lähtisit pois. En voi antaa sinulle lähtölupaa, sinä et halua jäädä etkä lähteä, joten ehdotan avuttomuutta ja viattomuutta. Kukaan ei jaksa tuollaista kauan elämänsä läpi viedä, eikä kukaan halua kaikkea sinulta vastaanottaa. Ja tähän aiempaan on vain yksi, kaksi tai kolme sanaa. Ja tiedät kyllä mitä kolmella tarkoitan, vaikka kahteen pyrin.

Torstain levottomampi puoli

Tiedätkö, en koskaan ja missään ole herännyt näin tiiviistä ja kiireisestä torstaista. Tällainen intensiteetti on aivan voimatonta kaiken 99 ilmapallon ja yhden karanneen ilmapallon jälkeen. Jos todella tahdot tietää, mistä tällä hetkellä en pidä, voin sanoa vihaavani virtauksia, tällainen luova kinuskipallero kuin olen, ei pidä edes flowsta tällä hetkellä. Sovitaan niin, että kinuskikastike on hyvää vain karpaloiden kanssa. En ole niin varma mansikoistakaan, koska näissä Suomalaisen kesän marjoissa on niin roima annos kateutta, vihreitä pilkkuja.

Levottomuus

Tiesin sen kerran, kun jossain tyttölapsuuteni mielikuvitusmaailmassa istui viisitoista pyryharakkaa. Joita minä en saanut koskaan saanut kiinni. En todella yrittänyt saada niitä kiinni myöhemminkään, lensivät minne tahtoivat. Sellaista siiveniskujen pieksäntää ja pilvilinnojen kiilautumista harakoiden ja räksytyksen väliin. No jopas on, kuuluu kummia, ajattelin ja viilasin tyttölapsen harakaksi tai ainakin lastenlinnaksi.

Prinseisstä en ole koskaan kuullutkaan, mutta suudelmista kyllä.