näit minut siellä,
missä minua
ei ollut
enää
jätin itseäni
oviin
kenkiin
hyvästeihin
halusit jotain eri kielellä,
kuin minun puheeni on
minä en ole puhettasi
sinä et minun puhettani
se on vaanivaa
tarkoitammeko toisiamme
kun sanomme
me
minä olen sinulle
sinä, hän
sinä minulle
ensilumi.
Runotorstain 144. haaste on rakkaus.
lauantai 17. lokakuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
15 kommenttia:
Surumielinen runo, joka pohtii kohtaamista. Pidin.
Kirsti: Pohtii vähän eroamistakin, hyvästijättöä.
"minä en ole puhettasi
sinä et minun puhettani"
Eron hetki, rakkauden loppu, niin minä sen luin.
Susupetal: Oikein luettu;) Ja myös lopullisen eron vaikeus.
Näin käy usein, että toinen ymmärtää toisen arvon, vasta eron jälkeen.
"näit minut siellä,/ missä minua/ ei ollut/ enää"
Jo tämä ensimmäinen säkeistö vakuutti minut. Jatko vain lisäsi arvostustani. Harkituin sanoin, kiertoteitä, kerrot taitavasti. Todella hieno runo!
Kaunista... =)
Koko runo toi mieleeni ihmiset jotka eivät ymmärrä toisiaan : "minä en ole puhettasi /
sinä et minun puhettani". Varmaan runon minän "vaaniva" (=naisellinen?) puhe kohtaa yhteensopivuusongelman.
Minä tekee johtopäätöksen nopeammin kun ei ole enää siellä missä toinen vielä luulee hänet näkevänsä.
Ensilumivertaus on hieno ja voidaan ymmärtää monella tavalla.
Sorry, minulla on paha tapa puhkiselitellä toisten runoja ja tyrkyttää omia tulkintojani. Tarkoitus oli vain sanoa että hyvä runo.
Unii: Huh; kiitos.
Una: Erossa on ehkä jotain kaunista.
Mudzahir: Tosi on, tässä naisellinen kohtaa ongelman aiemmin. Vaaniminen aina kuitenkaan ole naisellisuutta, sillä tässä runossa se on vaara, uhka. Tuo johtopäätöksen teko on minut pohtimaan vievä.
Ei haittaa vaikka tulkitsee, kuka runoja lukisi, ellei niitä voisi käsittää monella tavalla. Itse asiassa, se on mielenkiintoista, millaisia tulkintoja omista runoista toiset huomaavat.
Eroamisen haikailuksi minäkin tulkitsin.
Ensilumi sulaa useimmiten pois. Mutta se voi myös jäädä pysyväksi.
Niin siinä taitaa usein käydä, että toinen parista huomaakin olevansa eripari.
Oh-show-tah Hoi-ne-ne: Niinpä.
Helanes: Se on totta, joskus ensilumi vain liukenee pois.
Kahil77: Kasvamisen vaikeutta.
Tämä kosketti.
Jos tykkäät saada mielipiteitä runon "tekniikasta", niin ehkä tuo "tarkoitammeko toisiamme
kun sanomme
me"
tuntuu mun mielestä vähän liian itsestäänselvältä tähän hienojen vertausten runoon. Mutta kokonaisuudessaan siis todella puhutteleva ja toimiva.
hemmetti: Kiitos. Olisiko parempi näin ajatuksena: tarkoitatko meitä kun sanot sinä ja minä. Tässä ei todella ollut niin paljon tekniikasta;) kysymys, vaan ajatukseni hapuilevuudesta.
Lähetä kommentti