Kuka olisi sanonut sen,
vaarallisen kallioseinän jota vasten huutaa,
sanat kimpoavat takaisin, huutavat:
Olemme vajaita, ihmiset, täyttäkää meidät.
Runotorstain 146. haaste: Vuorenpeikkojen luolassa.
Pasasen hyvä ehdotus on näin:
Kuka olisi paljastanut sen,
vaarallisen kallioseinän jota vasten huutaa,
sanat kimpoavat takaisin, huutavat:
Olemme vajaita, ihmiset, täyttäkää meidät.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
9 kommenttia:
Niinpä - täyttäkää huutamalla täyttymätön.
Ja ihmiset täyttivät, kaatoivat niihin kaiken mitä eivät enää halunneet, huusivat ja tanssivat. Eikä kukaan vieläkään sanonut mitään.
Oh-show-tah Hoi-ne-ne: Juuri tuo.
Isopeikko: Tuo on pelottavaa, miten kukaan ei vieläkään sanonut mitään. Huuto ja tanssi ja sanomattomuus, ahdistavaa.
Aikamoisen hurja ja hieman surullinenkin runo.
Hyvä runo. Olen vaikutettu.
Tuima: Huutaa ja huutaa, vain kallio vastaa.
Hihat: Mukava, kun pidit.
Että olisi jokin kaikukallio, auditiivinen peili, joka paljastaisi vajavuuden. Mielenkiintoinen kuva (sanonut-sanan tilalle paljastanut tms?)
Kallioseinä on vaarallinen, mutta silti sitä vasten on pakko huutaa. Kun lähellä huutaa, kaiku vastaa lujalla äänellä. Kumpi huutaa kummalle? Kumpi on suuremmassa hädässä?
Mielenkiintoinen ja monimutkainen, haastava runo, se on kaikki plussaa. Pidän tällaisista, mitkä eivät ole tuosta vaan luettavia :-)
pasanen: vaihdanpa ehdottamasi sanan, parempi ja todempi siten.
unnu: Loitpa minulle uuden ajatuksen runoni pohdinnan myötä.
Lähetä kommentti